Sä voit saada pojan, miehen tai poikamiehen, lätkäpelaajan tai voimamiehen

Niinku varmaan muistatte, niin mä oon tossa heinäkuun puolessavälissä lähdössä Uuteen-Seelantiin vaihtoon. Niinpä aattelin vähän kertoo teille mun omia fiiliksiä, ja muutenkin pikkasen juttuja siitä ite maasta.

Uusi-Seelanti on siis saarivaltio siinä heti Australian alapuolella. Se jaetaan kahteen saareen; pohjoissaareen ja eteläsaareen. Mun tietojen mukaan pohjoissaarella on paljon tulivuoria ja geysirejä, ja siellä sijaitsee maan suurin kaupunki Auckland ja pääkaupunki Wellington. Eteläsaaresta mä en oikeestaan tiedä paljoakaan, paitsi että siellä sijaitsee ns. Etelän Alpit, eli joku suuri vuorijono. Mä oon ite menossa pohjoissaarelle, pikkukaupunkiin nimeltä Whakatane. Se on tuolla toisessa päässä ihan rannikolla, lähellä Taurangaa ja Rotoruaa.


Päätin lähtee just Uuteen-Seelantiin, koska halusin ehdottomasti maahan, jossa puhutaan englantia. Koska äiti ei antanu lupaa lähtee Britteihin tai Jenkkeihin (pelkää että kuolen pommi-iskuissa tai jotain haha), niin Uusi-Seelanti oli oikeestaan ainoo vaihtoehto. Australiaa en ees koskaan harkinnu, en tiedä miks.

Uusi-Seelantilaisten ihmisten ystävällisyydestä mä oon kuullu montaa eri versioo, jotkut sanoo että ne on tosi kivoja ja niin, ja joidenkin mielestä ne taas on aika töykeitä ja epäystävällisiä. Sen kai näkee sitten vasta siellä, toivotaan kuitenkin että ne ois mukavia. Mun isäntäperhe vaikuttaa ainakin sähköpostien perusteella tosi kivalta.

Se jujuhan tässä koko jutussa on nyt se, että samaan perheeseen mun kanssa tulee toinenkin vaihtari, joka on Ruotsista. Tää isantäperhe päätti ottaa kaks meikäläistä, koska ne on aika paljon töissä, ja päätti näin varmistaa että meillä ei tulis ihan hirveen tylsää niitä kotiin odotellessa. Mun mielestä asiassa on niin hyvät ku huonotkin puolensa; hyvää mm. se, että näin mä en joudu käymään sitä kaikkee uutta läpi ihan yksin, ja huonoo se, että mitä jos kaikki vaikka tykkääkin siitä toisesta enemmän?

Mun omat fiilikset vaihtelee oikeestaan laidasta laitaan, joinain päivinä mua pelottaa se lähtö ja kaiken jättäminen ihan hirveesti, mutta toisina taas voisin lähtee vaikka heti. Tällä hetkellä lähtöön on enää kuus viikkoo, mikä kyllä alkaa jo hilppasen hirvittään. Positiivisella mielellä kuitenkin lähdetään, se vuosi tulee oleen ihan paras!

Mä oon nyt ihan varma että tästä tekstistä jäi jotain tosi tärkeitä juttuja pois, mutta kysyä saa ihan vapaasti :-) Ja se ois itseasiassa ihan suotavaakin.

ps. Sillä isäntäperheellä on lämmitetty uima-allas !!

Kuva Googlesta